TOIMINTAMALLI

Ketterä toimintamalli työnantajille resurssiviisaiden työmatkojen lisäämiseen

Viisas optimoi liikkumiseen tarvittavat resurssit tilanteen mukaan

PysäkkiResurssien tunnettu ongelma on, että ne ovat rajallisia. Myös työmatkoihin kuluu resursseja: aikaa, rahaa, tilaa, luonnonvaroja ja energiaa. Töihin pitää päästä, mutta on viisasta kulkea sinne siten, että resursseja kuluu mahdollisimman vähän.

Eri kulkutavoista juuri autoilu kuluttaa resursseja eniten. Siksi on viisasta välttää autoilua, silloin kun muillakin tavoilla voi kulkea. Resurssiviisaan työmatkaliikkumisen suunnittelulla pyritään löytämään keinoja, miten juuri tällaisilla matkoilla voitaisiin siirtyä autosta joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn tai kävelyyn.

Sekä kaupungilla että työnantajilla on oma tärkeä roolinsa. Kaupunki vastaa liikennejärjestelmästä, kuten kaduista ja joukkoliikenteestä ja työnantaja puolestaan työpaikan olosuhteista, kuten työsuhde-eduista ja sosiaalitiloista. Molemmat voivat vaikuttaa pysäköintipaikkojen määrään ja hintaan sekä siihen, miten niitä jaetaan työntekijöille. Kokonaisuudesta tulisi tehdä kannustava siten, että mahdollisimman moni omaksuisi resurssiviisaat liikkumistavat.

Ketterä toimintamalli resurssiviisaiden työmatkojen lisäämiseksi

Jyväskylässä kehitettiin Sitran ja Jyväskylän kaupungin tuella ketterä toimintamalli, jolla työnantajat voivat tarttua tehokkaasti toimeen resurssiviisaiden työmatkojen lisäämiseksi. Pilottiorganisaatioina olivat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja ELY-keskus.

Toimintamallin kehittäminen oli osa Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta –hanke-kokonaisuutta, jonka tavoitteena on etsiä keinoja vähentää luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä mutta samalla lisätä hyvinvointia alueella.”Ketterä toimintamalli paimensi meidät miettimään asioita ensimmäistä kertaa yhdessä eri toimijoiden kesken”, kertoo sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio.

”Hanke tuli juuri sopivaan saumaan, kun meillä on uuden sairaalan rakentaminen käynnistynyt, ja sen alta poistuvat pysäköintipaikat aiheuttavat haasteita työmatkaliikkumiselle”, kertoo Uusi sairaala ‑projektin johtaja Mikko Jylhä Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Prosessi alkaa henkilöstön työmatkaliikkumisen kartoituksesta, jonka jälkeen tehdään kevyitä kokeiluja. Kartoituksen, haastattelujen ja kokeilujen tulosten pohjalta suunnitellaan tavoitteita ja toimenpiteitä. Työhön ryhtyy poikkihallinnollinen työryhmä, joka myös seuraa toimenpiteiden toteutumista. Tuloksista ja kokemuksista kerrotaan henkilöstölle aktiivisesti.

 

Kuva 1.Resurssiviisaan työmatkaliikkumisen toimintamalli.

Kuva 1. Resurssiviisaan työmatkaliikkumisen toimintamalli.

Työmatkaliikkumisen kartoitus

Aluksi kannattaa selvittää tosiasiat. Työmatkaliikkumisen kartoitus tuottaa tietoa, jota voivat käyttää hyväkseen sekä työnantaja, kaupunki että työntekijät itse.

Liikkumisen suhteen ihmisillä on usein vääriä ennakkokäsityksiä. ”Kuvitellaan esimerkiksi, että autoilun osuus työmatkoista on suurempi kuin mitä se onkaan”, kertoo kartoituksen toteutuksesta vastannut konsultti Ville Voltti Mobinet Oy:stä. Esimerkiksi Keski-Suomen Keskussairaalassa useimmat uskoivat, että lääkärit kulkevat enemmän autolla kuin hoitajat. Todellisuus on kuitenkin juuri toisinpäin, mikä selvisi henkilöstölle toteutetusta työmatkakyselystä.

Työmatkakysely käynnistää resurssiviisaan työmatkaliikkumisen edistämisen. Se laittaa itse kunkin pohtimaan liikkumisvalintojaan ja -mahdollisuuksiaan. Kysely on myös osallistumisen väline: sen avulla voidaan kerätä henkilöstön tarpeita ja näkemyksiä työmatkaliikkumiseen liittyen.

Hyvin tehtynä kysely tuottaa myös arvioita käyttäytymisen muutospotentiaalista ja sen vaikutuksista päästöihin, parkkipaikkatarpeeseen ja työmatkaliikuntaan. Tämä auttaa suunnittelemaan ja perustelemaan toimenpiteitä.

Työmatkojen autoilua voidaan vähentää

”Prosessin kautta meille selvisi millainen liikkumavara meillä on”, kertoo Eeva Aarnio. ”Olemme niin tottuneet ajattelemaan, että tärkeintä henkilöstölle ovat parkkipaikat ja ollaan vaan käyty keskustelua parkkipaikkojen hinnoista. Tämä toimintamalli auttoi katsomaan laajemmin liikkumisen olosuhteiden kokonaisuutta, josta autojen pysäköinti muodostaa vain osan.”

Kysely osoitti, että sairaanhoitopiirissä autolla tehdyistä työmatkoista kolmannes on sellaisia, että työntekijä voisi omasta mielestään oikein hyvin tehdä matkan myös jollain muulla tavalla. Kaiken kaikkiaan automatkojen vähentämisen potentiaali voisi olla jopa 40 prosenttia. Tällaisilla käyttäytymismuutoksilla on merkittävä vaikutus tarvittavaan autopaikkakapasiteettiin ja pysäköintikustannuksiin.

Muutoksen mahdollisuutta tukee myös tieto siitä, että lähes kaikki työntekijät olivat sitä mieltä, että työnantajan tulisi tukea ympäristöystävällistä liikkumista. Tukea kaivattiin esimerkiksi joukkoliikenteen kustannuksiin ja parannuksia haluttiin pyöräpysäköintiin ja sosiaalitiloihin.

Käyttäytymismuutos merkitsisi myös hiilijalanjäljen pienentymistä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tapauksessa nykyiset 2 400 tonnin hiilidioksidipäästöt voisivat tippua 29 prosenttia.

Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkoista vain noin kolmannes tehdään autolla, mutta automatkojen vähentämisen potentiaali on silti 35 prosenttia eli lähes yhtä suuri kuin sairaalassa. Myös päästövähennyspotentiaali on vain hieman sairaalaa pienempi.

Työmatkakysely kertoo myös, mikä merkitys työmatkaliikunnalla on riittävän liikunnan saamiseksi. Sairaanhoitopiirissä liian vähän liikkuvia olisi tuplasti enemmän ilman nykyistä työmatkaliikuntaa. Työmatkaliikunnan potentiaalista antaa hyvä käsityksen se, että sekä sairaanhoitopiirissä että ELY-keskuksessa noin 65 prosenttia henkilöstöstä voisi omasta mielestään pyöräillä töihin keväästä syksyyn ja kävelyä piti mahdollisena noin 40 prosenttia.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkakyselyn tuloksia:

  • Kyselyyn vastasi 54 % henkilöstöstä.
  • Noin puolet työmatkoista tehdään yksin henkilöautolla (48 %) ja noin kolmannes pyörällä (30 %). Loput tehdään kävellen (8 %), joukkoliikenteellä (7 %) tai kimppakyydillä (7 %).
  • Henkilökunnan työmatkoista joka kolmas on alle 5 km ja kaksi kolmesta on alle 10 km pitkiä.
  • Katso KSSHP:n työmatkakyselyn kaikki tulokset.

Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkakyselyn tuloksia:

  • Kyselyyn vastasi 68 % henkilöstöstä
  • Työmatkoista tehdään yksin autolla 31 %, kimppakyydillä 15 %, joukkoliikenteellä 14 %, pyörällä 32 %, kävellen 6 % ja
    etätyö korvaa matkoista 2 %.
  • Henkilökunnan työmatkoista joka kolmas alle 5 km ja kaksi kolmesta alle 10 km pitkiä.
  • Katso Keski-Suomen ELYn työmatkakyselyn kaikki tulokset.
Kuva 2.Työmatkojen jakautuminen eri kulkutapoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ja ELY-keskuksessa.

Kuva 2. Työmatkojen jakautuminen eri kulkutapoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ja ELY-keskuksessa.

Kokeilut resurssiviisaista toimintatavoista

Liikkumisen kartoittamisen rinnalla kannattaa jo heti ryhtyä käytännön toimiin. Tämä luo myönteisen ilmapiirin aiheen ympärille ja lisää keskustelua työyhteisössä.

Tässä hankkeessa järjestettiin muutamalle työntekijälle kokeilujaksoja, joilla he pääsivät kokeilemaan työmatkojen pyöräilyä, kävelyjä tai joukkoliikennettä. Kokeilijoille tarjotaan tarvittaessa pyörä, pyörähuolto, nastarenkaat, aktiivisuusmittari tai joukkoliikennelippu kokeilun ajaksi.

Kaikki kokeilijat haastatellaan ennen ja jälkeen kokeilun ja heitä pyydetään kertomaan kokemuksistaan, hyvistä ja huonoista.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä järjestettiin kolme ryhmähaastattelua, ja niiden jälkeen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kokeilujakso sairaalan työntekijöille. Ryhmähaastattelujen ja kokeilujen tavoitteena on keskustella ennakkoluuloista ja kokeilla, olisiko kuvitellut esteet kuitenkin ylitettävissä. Kokeiluilla haetaan myös erilaisia motiiveja resurssiviisaaseen liikkumiseen. Vertaisten omakohtaiset oivallukset vetoavat parhaiten ja niiden kautta myös työkaverit voivat innostua kokeilemaan uusia kulkutapoja.

Ryhmähaastatteluun kutsuttiin vain henkilöitä, joille työmatkan kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen käytön arveltiin olevan mahdollista. Esimerkiksi työmatkapyöräilyn maksimipituudeksi otettiin 6 kilometrin työmatka.

Ryhmähaastatteluun osallistujat olivat selvästi pohdiskelleet asiaa – myös työyhteisönsä kesken. Haastatteluun tuotiin terveisiä myös kollegoilta: ”Käskettiin sanoa, että pyöränhuolto me halutaan”.

Ryhmähaastattelussa pohdittiin esteitä työmatkojen kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteen käytölle. Kaupungille ja työnantajalle lähetettiin paljon toiveita. Esteiden kumoamista mietittiin myös yhdessä.

Haastatteluun osallistujat ja kokeilijat ovat viestinviejiä työyhteisöissä. Kun heidän kokemuksistaan kerrotaan työyhteisössä, saattaa muutama muukin innostua kokeilemaan.

Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio haastettiin myös kokeilemaan

Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio oli itse yksi kokeilijoista ja hän sai sinisen Poni-merkkisen pyörän lainaan kokeilun ajaksi. ”Meille syntyi Ponin kanssa hyvin läheinen suhde näiden kolmen viikon aikana”, Eeva kertoi.

Eevan tuli kokeiltua pyöräilyä kaikenlaisissa keleissä ja hän havaitsi, että säällä oli yllättävän vähän vaikutusta. ”Jos käytän hametta, vedän pyöräilyn ajaksi lämpimät housut alle”. ”Minun ongelmaksi meinasi koitua tavarat, mutta senkin pystyi ratkaisemaan, kun vain organisoi päänsä uusiksi. ”Suurin harmini oli, että en voinut käyttää ihanaan punaista käsilaukkuani, kun pyörän kori oli vääränmallinen”, Eeva harmitteli.

Oma kokeilu auttoi Eevaa huomaamaan, että katetut pyörän säilytyspaikat ovat todella tärkeitä. Uudessa sairaalassa on mahdollista toteuttaa pyöräpysäköinti kokonaan uudella tavalla ja varmistaa, että pyöräpaikat ovat katettuja.

Kommentteja kokeilujaksolta:

  • Työmatkapyörän kuntoon kannattaa satsata. Lyhyellä matkalla riittää kunnossa oleva peruspyörä.
  • Talvella ehdottomasti jees kulkea bussilla, ettei tarvitse rääkätä omaa autoa pakkasilla/raaputella laseja.
  • Jatkossa varmastikin kokeilujakson vuoksi kiinnitän enemmän huomiota työmatkaliikkumisen eri vaihtoehtoihin. Ehkä ensi keväänä alan lopulta pyöräilemään työmatkaa.
  • Voisiko parkkipaikan jakaa vaikka kahden työntekijän kesken. Silloin voisi tulla välillä autolla ja hoitaa samalla asioita ja muulloin kulkea bussilla/pyörällä
  • Bussin käyttöön tottuu yllättävän hyvin.
  • Työmatkaa kävellessä ajatukset kääntyy seuraavaan paikkaan. Kävely on rauhoittumisvaihe, kun työssä ollaan paljon ihmisten kanssa tekemisessä.
  • Autolla ajaessa harmitti, etten edes miettinyt bussia vaihtoehtona.

 

Kuva 3.Resurssiviisaat liikenteessä. Pyöräilyn kokeilemiseen tarjottiin lainaan peruspyörä.

Kuva 3. Resurssiviisaat liikenteessä. Pyöräilyn kokeilemiseen tarjottiin lainaan peruspyörä.

Tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelu

Tavoitteita ja toimenpiteitä resurssiviisaiden työmatkojen lisäämiseksi kannattaa suunnitella työpajoissa, joihin osallistuu eri vastuualueilta niitä henkilöitä, joiden toimia tarvitaan asioiden toteuttamisessa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä työryhmään kuului henkilöstöjohtaja, viestintäpäällikkö, Uusi sairaala ‑projektin johtaja sekä toimitiloista vastaava tekninen johtaja. Konsultti suunnitteli työpajojen kulun, luonnosteli toimenpiteet ja raportoi lopputuloksen.

Toimenpiteitä suunniteltiin sairaalassa kahdessa työpajassa kyselyn ja kokeilujen tuloksiin pohjautuen. Suunnittelussa on tärkeää, että ensin ideoidaan vapaasti miettimättä liikaa erilaisia rajoitteita. Realismin vuoro on vasta seuraavassa vaiheessa. Tämä on tärkeää, jotta voisi oikeasti syntyä uusi ratkaisuja.

Toimenpiteet voidaan jakaa karkeasti innostaviin, kannustaviin ja mahdollistaviin.

kuva_toimenpiteet

Innostaviin toimenpiteisiin kuuluu tiedottaminen, kokemusten tarjoaminen ja erilaiset tapahtumat. Näitä kannattaa ryhtyä tekemään jo prosessin alkuvaiheessa. Kevyen kokeilut ovat näistä hyvä esimerkki. Myös koko prosessista viestiminen kuuluu tähän kategoriaan.

Kannustavia toimenpiteitä ovat erilaiset edut resurssiviisaisiin kulkutapoihin: esimerkiksi joukkoliikenteen työsuhdeliput, pyöränhuoltoedut ja erilaiset työmatkaliikuntabonukset ja palkitseminen viisaista valinnoista. Nämä edut on hyvä suhteuttaa siihen, kuinka paljon tuetaan autonkäyttöä eli pysäköintiä.

Mahdollistamista on kiinteistön olosuhteiden laittaminen kuntoon siten, että pyörän pysäköinti on helppoa ja vaivatonta ja voi käydä suihkussa ja säilyttää vaihtovaatteita työpaikalla. Työvuorojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa joukkoliikenteen käytön ja kimppakyytien mahdollisuuksiin. Työnantaja voi mahdollistaa työasiamatkojen hoitamisen lainattavilla pyörillä, joukkoliikennelipuilla ja yhteiskäyttöisillä autoilla. Työnantaja voi myös neuvotella liikenne-suunnittelijoiden kanssa joukkoliikenteen vuorojen ja pyöräteiden kehittämisestä ja viedä työntekijöiltä saatua viestiä tehokkaasti eteenpäin.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ryhtyy toimeen resurssiviisaiden matkojen lisäämiseksi

  • Pyörätelineitä ja kuivauskaappeja lisättiin jo ensimmäisen suunnittelutyöpajan jälkeen. Uudessa sairaalassa tullaan huolehtimaan siitä, että pyöräpaikat ovat katettuja, laadukkaita ja niitä on riittävästi.
  • Sairaanhoitopiiri aikoo jakaa työntekijöille heijastinliivejä, valoja ja satulasuojia.
  • Sairaalan käyttöön hankitaan yhteiskäyttöisiä pyöriä, joilla voi hurauttaa esimerkiksi keskustaan työasioille.
  • Sairaanhoitopiiri suunnittelee myös kimppakyytipörssiä, jossa työntekijät voisivat itse hakea kyytiseuraa itselleen.
  • Suurta kiitosta sairaanhoitopiiriltä sai se, että kaupunki on halukas tulemaan vastaan joukkoliikenteen vuorojen ja linjojen suunnittelussa sairaalan työntekijöiden tarpeiden mukaisesti.
  • Sairaanhoitopiiri ja kaupunki suunnittelevat toteuttavansa yhteistyössä kampanjan, jossa palkitaan pysäköintiluvasta luopujia joukkoliikennelippuedulla siten, että luopuja saa kolmen kuukauden matkat yhden kuukauden hinnalla. Sairaala ja kaupunki kattavat edun kustannukset yhdessä.
  • Sairaanhoitopiiri miettii myös pysäköintilupien jakamisen kriteerejä. Nyt käytössä on jonotusjärjestelmä, eli kriteerinä on käytännössä työuran pituus.
Kuva 4.Suunnittelutyöpajoissa ideoidaan ensin vapaasti. Realismin vuoro on sitten.

Kuva 4. Suunnittelutyöpajoissa ideoidaan ensin vapaasti. Realismin vuoro on sitten.

Aktiivista viestintää koko prosessin ajan

Koska resurssiviisaan työmatkaliikkumisen suunnittelu tähtää muutoksiin ihmisten käyttäytymisessä, on tärkeää viestiä tuloksista, kokemuksista ja suunnittelun etenemisestä työyhteisölle mahdollisimman paljon.

Tässä hankkeessa kirjoitettiin tiiviiseen tahtiin juttuja hankkeen blogiin. Lisäksi sairaanhoitopiirin henkilöstölehteen ja Intranet-sivuille tehtiin muutama juttu. Henkilöstölle pidettiin myös info- ja keskustelutilaisuus, jossa palkittiin 10 kyselyyn vastannutta työntekijää. Pääpalkinnon saaja sai polkupyörän.

Viestinnän tulee olla jatkuvaa ja säännöllistä myös prosessin aloittamisen jälkeen. Asioita vain pitää tuoda esille ja toistaa, jotta ne pysyvät mielessä ja saavuttavat uusia ihmisiä. Pieniltäkin tuntuvista asioista kannattaa viestiä.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tekee viestintäsuunnitelman vuodelle 2015, miten työmatkaliikkumiseen liittyviä aiheita ja toimenpiteitä tuodaan esiin pitkin vuotta.

Kuva 5.Info- ja keskustelutilaisuus henkilöstölle.

Kuva 5. Info- ja keskustelutilaisuus henkilöstölle.

Jatkuvan työn organisointi

Työtä varten tarvitaan poikkihallinnollinen työryhmä, jossa on tarpeen olla mukana ainakin HR, toimitilahallinto ja viestintä. Nämä ovat niitä tahoja, jotka voivat viedä asioita eteenpäin.

Ulkopuolinen asiantuntija – konsultti – voi varmistaa prosessin onnistumisen. Tässä hankkeessa konsultteina toimivat Mobinet Oy ja Valpastin Oy, jotka toivat prosessiin kokemuksensa ja valmiit työkalut.

Työmatkaliikkumisen suunnittelu ei kuitenkaan ole erillinen saareke, vaan työryhmän jäsenet vievät valmistellut ehdotukset käsiteltäväksi ja päätettäväksi muihin ryhmiin ja ohjelmiin. Tällaisia ovat muun muassa hyvinvointiohjelmat, ympäristöohjelmat ja vaikkapa tilasuunnitelmat, kuten nyt Keski-Suomen uuden sairaalan osalta.

On kuitenkin tärkeää, että resurssiviisaan työmatkaliikkumisen poikkihallinnollinen työryhmä kokoontuu jatkossakin säännöllisesti muutaman kerran vuodessa ja seuraa toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista ja viestii saavutuksista.

Työmatkaliikkumisen kartoitus on hyvä tehdä uudestaan siinä vaiheessa, kun halutaan mitata, onko toiminnalla ollut tuloksia.

Nyt ketterästi lisäämään resurssiviisaita työmatkoja!

Sitra, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen ELY-keskus kannustavat muitakin työantajia ottamaan toimintamallin aktiivisesti käyttöön.

Lisätietoja:

 

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s