Kokeilujakso sai kiinnittämään huomioita työmatkaliikkumisen eri vaihtoehtoihin

JKL kokeilijat_eevaEeva-Leena on yksi kokeilujaksoon osallistujista. Hänelle tarjottiin 10 ilmaista bussimatkaa, viikon työmatkakokeilua varten. Eeva-Leena kertoo, että kokeilujakson jälkeen hänelle tuli joukkoliikenteestä hieman aiempaa myönteisempi kuva, vaikka parannettavaa on vielä paljon.

Alla Eeva-Leenan mietteitä kokeilujakson jälkeen.

 

Mitä positiivista viikosta jäi mieleen?

Mielelläänhän sitä bussia käyttäisi, jos siihen saisi muulloinkin ilmaisia matkoja. 🙂 Mieleen jäi myös kannustaminen liikkumiseen, eli että bussilla kulkiessa tulee yleensä edes vähän käveltyä bussipysäkille. On pakkasella helpompaakin hypätä bussiin kuin tulla omalla autolla. Talvella ehdottomasti jees kulkea bussilla, ettei tarvitse rääkätä omaa autoa pakkasilla/raaputella laseja.

Mitä negatiivista viikosta jäi mieleen?

Bussilla liikkuminen on aina hiukan kankeaa verrattuna siihen, että omalla autolla pääsee vartissa töihin, kun taas bussilla menee 30-45 minuuttia yhteyksistä riippuen. Toisinaan bussit ovat myös myöhässä, mikä saattaa pilata jatkoyhteyteen kerkeämisen. Mikä pahempaa, bussi voi ohittaa pysäkin myös etuajassa, jolloin myöhästyy varmasti, kun missaa ainoan kodin läheltä lähtevän yhteyden.

Miten jatkossa? Vaikuttaako kokeilujakso jatkossa työmatkaliikkumiseen?

Kokeilujakso loi ehkä hiukan positiivisempaa ajattelua joukkoliikennettä kohtaan, vaikka olinkin sitä jo sen verran paljon käyttänyt, että tiesin sen hyvät ja huonot puolet jo ennestään. Jatkossa varmastikin kokeilujakson vuoksi kiinnitän enemmän huomiota työmatkaliikkumisen eri vaihtoehtoihin. Ehkä ensi keväänä alan lopulta pyöräilemään työmatkaa.

Terveisiä työnantajalle

Kulkisin ilomielin työnantajan maksamalla lipulla töihin joukkoliikenteellä, tai työnantajan lahjoittamalla polkupyörällä! Kaikki keinot, joita tullaan tarjoamaan henkilöautoilun vähentämiseksi, otetaan innolla vastaan! Itse ainakin lupaan käyttää niitä! Hienoa, että olette lähteneet mukaan projektiin henkilökunnan terveyden edistämiseksi ja työhyvinvoinninkin lisäämiseksi! Mahdollisista panostuksista varmasti hyötyisi koko kaupunki.

Terveisiä Jyväskylän kaupungille 

Jyväskylän liikenne on parantanut hieman laatuaan laitettuaan busseihin kunnolliset merkinnät siitä, mikä bussinumero on kyseessä. Aiemmin ei bussista välttämättä ottanut millään selvää, mikä numero on kyseessä.

Sähköisessä reittioppaassa on kuitenkin vielä parannettavaa. Ohjelma ei osaa tarjota kaikkia mahdollisia yhteyksiä, vaan se tarjoaa vain joitakin mahdollisuuksia, jolloin matkustaminen vaikeutuu. Ilmeisesti joskus saattaa myös puuttua jokin linja, vaikka se kulkisikin normaalisti. Esimerkiksi bussi numero 2M ilmeisesti kulkee joka arkiaamu, mutta yhtenä arkipäivänä sitä ei näkynyt reittioppaan vaihtoehdoissa. Tähän tulisi saada ehdottomasti korjaus.

Hienoa, että kaupunki on mukana tässä työmatkaliikkumiseen liittyvässä projektissa. Toivon, että asia ei jää vain selvitysasteelle, vaan jotakin joukkoliikenteen käytön lisääntymisen ja henkilöautoilun vähenemisen toteutumiseksi todella tehtäisiin. 

Terveiset työkavereille, mikä innostaisi vähentämään työmatkojen autoilua?

  • ei tarvitse etsiä parkkipaikkaa, kun tulee bussilla
  • ei tarvitse rääkätä omaa autoa kylminä pakkaspäivinä, eikä raaputella auton ikkunoita, kun tulee bussilla
  • joukkoliikenteellä kulkeminen on ekologisempaa kuin henkilöautoilu
  • pyöräily/kävely lisää omaa terveyttä ja hyvinvointia

 

Bussien parantuneet linjakyltit saavat kiitosta kokeilukasolaiselta. Reittioppaaseen toivotaan parannuksia.

Bussien parantuneet linjakyltit saavat kiitosta kokeilukasolaiselta. Reittioppaaseen toivotaan parannuksia.

Resurssiviisaat liikenteessä

Ryhmähaastattelun pyöräilyn kokeilujaksolaiset sovittivat päähänsä uudet istuvat kypärät.

Ryhmähaastattelun pyöräilyn kokeilujaksolaiset sovittivat päähänsä uudet istuvat kypärät.

Joukko sairaalan työntekijöitä kokeilee käytännössä resurssiviisaita tapoja tehdä työmatka viikon ajan. Neljä pyöräilee, neljä käyttää joukkoliikennettä ja yksi mittaa joukkoliikennematkaan liittyvän kävelyn määrää. Lainaukset ovat resurssiviisaiden kokeilijoiden mietteitä haastatteluissa tai päiväkirjamerkintöjä.

Harmitti, etten pidä bussia edes vaihtoehtona” 

Monelle autoiluun tottuneelle voi joukkoliikenne tai työmatkan pyöräily tuntua vieraalta ajatukselta. Päiväkirjoihin onkin kertynyt merkintöjä tilanteista, joissa on ajateltu auton olevan tarpeen, mutta tarkemmin mietittynä asian olisi voinut ratkaista toisinkin.

”Kotimatkalla töistä en olisi autoa tarvinnut. Menimme yhdessä mieheni kanssa kauppaan, molemmat töistä omilla autoillamme. Mies olisi voinut hakea minut töistä tai olisin voinut kävellä kauppaan.”

Omista tavoista ja tottumuksista on vaikea irrottautua. Kokeilujakson tarkoitus onkin ravistella tottumuksia ja miettiä vaihtoehtoja autolle. Kun joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn ottaa rutiinikseen, se sopii monen arkeen hyvin – monet jopa nauttivat päivittäisestä hetkestä, joka tarjoaa mahdollisuuden lueskella tai olla hetken ulkoilmassa omissa ajatuksissaan.

”Kun alkaa tuntea omien suosikkibussien aikatauluja niin voi tähdätä johonkin tiettyyn bussiin, mikä vähentää pysäkillä odottelua.” 

”Olen tottunut joukkoliikenteeseen yllättävän hyvin”

Bussilla kulkeminen tarjoaa mainion vaihtoehdon saada päivittäinen kävely- ja ulkoiluannos. Varsinkin syksyn pimetessä päivittäinen ulkoilu voi muuten jäädä vähälle.

”Menin aamulla bussilla töihin ja iltapäivällä kävelin ensin sairaalalta kaupungille ja ostosten jälkeen ajoin bussilla kotiin.  Keskustaan kävely asioita hoitamaan ei ole ollenkaan huono idea työpäivän jälkeen.  Kävelemällä keskustaan säästää yhden bussimatkan ja saa samalla hieman liikuntaakin.”

Jalkaisin kulkeminen on monelle rauhoittumishetki, varsinkin kun työssä ”täytyy olla sosiaalinen”.

”Kävely virkistää, ulkoilma ennen työpäivää tekee hyvää.”

”En haluaisi tehdä työmatkaani nopeammin, 2 kilometrin kävelymatka tarjoaa sopivan ajan rauhoittua.”

Työmatkan pyöräilijälle pukeutuminen voi tuoda haasteita. Jos pyöräilijää palelee, niin kylmä osuu varpaisiin, sormiin tai korviin, jotka kannattaa suojata hyvin. Muuten voi pukea hieman vähemmän kuin muuten pukisi.

”Pukeuduin aamulla naparetkelle pyöräilläkseni töihin, mutta ilma olikin kuin huhtikuinen leppeä kevätsää.”

Resurssiviisaat lähtivät matkaan

Keski-Suomen keskussairaalan työmatkakyselyn tuloksia syvennettiin ryhmähaastatteluissa, joihin kutsuttiin noin viisikymmentä työntekijää.

Tarkoitus oli löytää keinoja, miten työmatkoja voitaisiin tehdä resurssiviisaasti eli lisätä kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikennettä.

Joukko sairaalan työntekijöitä kokeilee käytännössä resurssiviisaita tapoja tehdä työmatka viikon ajan. Neljä pyöräilee, neljä käyttää joukkoliikennettä ja yksi mittaa joukkoliikennematkaan liittyvän kävelyn määrää. Yksi on jo entuudestaan aktiivinen kävelijä. Pyysimme heitä pitämään pientä päiväkirjaa kokemuksistaan – hyvistä ja huonoista.

Tavoitteena on tuoda esiin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyviä hyviä puolia ja kannustaa sitä kautta entistä useammat näiden liikkumistapojen pariin.

JKL_kokeilijat_676px

Ryhmähaastatteluun osallistuneet Marja Ketola, Leena Korhonen, Merja Sundström, Sari Heiskanen, Eeva-Leena Pakarinen ja Kaisa Jokinen lähdössä matkaan. Joukkoliikenteen kokeilijat saivat 10 matkan Linkkilipun.

 Ryhmähaastatteluista nousi myönteisiä kokemuksia:

”Työmatkaa kävellessä ajatukset siirtyvät seuraavaan paikkaan. Kävely on rauhoittumisvaihe, jossa saa olla omien ajatustensa kanssa, kun työssä on paljon ihmisten kanssa paljon tekemisissä.”

”Kun tulee pyörällä töihin, on töissä paljon virkeämpi heti aamusta.”

”Bussilla töihin tulo ei pidennä työmatkan pituutta, kun huomioi parkkipaikan etsimiseen kuluvan ajan.”

Kehittämistä on myös paljon. Bussilippujen hintoja toivottiin halvemmiksi, ja bussivuorojen pitäisi sopia paremmin yhteen työvuorojen kanssa. Lumen auraus, valaistus ja väylien turvallisuus on tärkeää sekä kävelijälle että pyöräilijälle. Työpaikalla pitäisi voida säilyttää pyörää katetussa ja mieluiten lukitussa tilassa. Märkien vaatteiden kuivatukselle toivottiin lisää tilaa, ja omien varusteiden säilyttämiseen kaappeja.

Eeva_676px

Yksi pyöräilyn kokeilijoista on henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio. ”Kyllähän minun piti itsekin lähteä kokeilemaan, kun kerran työmatkani on vain kaksi kilometriä. Aikaisemmissa työpaikoissa on tullutkin pyöräiltyä, mutta sitten se on jotenkin jäänyt ja pyörä on ruostunut pihalla.” Nyt Eeva sai pariksi viikoksi lainaan hyväkuntoisen peruspyörän.

Potentiaalia ympäristöystävällisempään ja terveellisempään työmatkaliikenteeseen löytyy

Keski-Suomen keskussairaalan työmatkakysely syyskuussa onnistui hienosti. Tutkimukseen saatiin 2 236 vastausta, eli 54 % henkilöstöstä halusi kertoa mielipiteensä työmatkoista. Tehty kartoitus on osa Keski-Suomen keskussairaalalle toteuttavaa resurssiviisaan työmatkaliikkumisen ohjelmaa, jota rahoittavat Jyväskylän kaupunki ja Sitra. Kyselyn tulokset antavat paljon pohdittavaa ja mahdollistavat työmatkaliikkumisen kehittämisen.

Pysäkki

Puolet matkoista tehdään autolla – pysäköinti huolestuttaa monia

Sairaalan henkilökunnan työmatkoista puolet tehdään autolla. Näistä matkoista kolmanneksen tekevät sellaiset henkilöt, jotka voisivat omasta mielestään tulla oikein hyvin töihin myös ilman autoa. Jos nämä matkat tehtäisiin kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä, pysäköintitilaa vapautuisi noin 350 parkkipaikan verran.

Pysäköinnin järjestyminen on monelle suuri huolenaihe. Henkilöstöstä 35 prosenttia on huolissaan työmatkan sujumisesta uuden sairaalan rakentamisen aikana ja huoli koski useimmiten pysäköinnin sujumista.

Pysäköivistä 19 prosenttia sanoi voivansa vähentää pysäköintiä työpaikalla, jos työnantaja tarjoaisi vaihtoehtoja. Eniten toivottiin tukea joukkoliikennelippuun ja pyöräilyyn. Työsuhdeliput ja -pyörät, tuki pyörähuoltoon ja -varusteisiin, lainattavat pyörät, kimppakyytijärjestelmä ja taloudellisen ajotavan koulutus olivat kaikki haluttuja etuja ja palveluita. Bussilinjoihin toivottiin parannuksia. Etätyö ja työaikajoustot ovat myös haluttuja keinoja vähentää pysäköintiä.

 

Tukea ympäristöystävällisempään liikkumiseen toivotaan – työmatkojen päästöistä voisi leikata 29 %

Yli 80 prosenttia työntekijöistä on sitä mieltä, että sairaalan tulisi tukea ympäristöystävällistä liikkumista. Tässä suhteessa nykyisissä käytännöissä on runsaasti parantamisen varaa, sillä vain alle viisi prosenttia on täysin samaa mieltä väittämästä, että sairaalan nykyiset käytännöt tukevat ympäristöystävällistä liikkumista.

Keski-Suomen keskussairaalan henkilöstön työmatkoista aiheutuu vuodessa 2 420 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Tämä on noin 580 kiloa yhtä työntekijää kohden ja se syntyy lähes ainoastaan automatkoista.

Työmatkaliikenteen päästöjä olisi mahdollista vähentää 29 prosenttia. Tämä luku perustuu henkilökunnan omiin arvioihin siitä, millä kulkutavoilla voisi itse tulla töihin. Vähennyspotentiaali muodostuu useista pienistä osista, kuten kimppakyydeistä, taloudellisesta ajotavasta, kävelystä, pyöräilystä ja joukkoliikenteen käytöstä.

 

520 työntekijää saa riittävästi liikuntaa työmatkojen ansiosta

Työmatkojen merkitys riittävän liikunnan saannissa on merkittävä. Keski-Suomen keskussairaalassa 520 henkilöä saa kesällä riittävästi liikuntaa nimenomaan työmatkaliikunnan ansiosta ja talvellakin määrä on vielä 420 henkilöä. Liian vähän liikkuvien määrä on puolet pienempi, kuin mitä se olisi ilman työmatkaliikuntaa. Töihin kävely ja pyöräily siis kannattaa.

Työmatkoista 30 prosenttia pyöräillään ja 7 prosenttia kävellään. Pyöräily ja kävely voisi silti lisääntyä vielä runsaasti, sillä jopa 65 prosenttia henkilökunnasta voisi omasta mielestään pyöräillä töihin kesäisin. Kävely olisi mahdollinen vaihtoehto 40 prosentille työntekijöistä. Sairaalan henkilökunnan työmatkoista kaksi kolmannesta on alle 10 kilometriä ja kolmannes alle 5 kilometriä pitkiä.

Tulossa ryhmäkeskusteluja, kokeiluja ja infotilaisuus

Lokakuussa resurssiviisaan työmatkaliikkumisen hanke pureutuu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen esteisiin. Työntekijät pääsevät kertomaan ajatuksiaan ryhmähaastatteluissa. Tarkoitus on pohtia sekä omien työmatkatottumuksen syitä ja taustoja että viestittää toiveita työnantajan ja Jyväskylän kaupungin suuntaan. Lisäksi muutamille rohkeille annetaan mahdollisuus kokeilla uutta tapaa tehdä työmatka.

Kyselyn ja kokeilujen tuloksia esitellään tarkemmin henkilöstölle marraskuun alussa pidettävässä infotilaisuudessa.

Miten tuloksia hyödynnetään?

Keski-Suomen keskussairaalalla on tarkoitus aktiivisesti siirtyä kohti resurssiviisasta työmatkaliikkumista. Kyselyn tulokset, keskustelut ja kokeilut ovat pohjana toteutettaville muutoksille, joita työstetään sairaalan työryhmän kanssa marraskuussa.  Samalla syntyy toimintamalli, jonka mukaan muutkin työnantajat voivat edetä kohti resurssiviisasta työmatkaliikkumista.